Witching hour

Opiskelukiireiden lomassa tekee välillä ihan hyvää paeta muihin ajatuksiin. Vaikka vararikko kolkutteleekin ovella, haaveilen jo uusista tatuoinneista, vaatteista ja tulevaisuudesta. Elämäni on ollut viime aikoina vähän mullin mallin, mutta viimein koen olevani siellä missä pitääkin.

Viime aikoina olen uppoutunut yhä enemmän okkultismin maailmaan. Vaikka opiskelenkin nykyään uutta alaa ja pyrin toivottavasti luomaan uraa liiketalouden parissa, haluaisin silti säilyttää jonkinlaisen yhteyden siihen puoleeni, joka pukeutuisi mustiin ja antaisi symbolististen ihokuvitustensa olla kaiken kansan näkyvillä.

Kotipäivitys

Taiteilijaesittelyn asemesta tällä kertaa seuraa omista kotioloistani kumpuava kuvapäivitys. Olen pitkittänyt tosi kauan tämän yhden maljakon kuvaamista ja (kuten tavallista) huomasin kyseisen toimenpiteen vievän vain pari minuuttia aikaa. Maljakko on  tehty päälystämällä yksinkertainen lasivaasi darwi-massalla ja muotoilemalla massa ennen sen kuivumista haluttuun muotoon. Olen massan kovetuttua maalannut vaasin akryyleillä ja lopuksi sivellyt pintaan kiiltävän lakkakerroksen. Tykkään erityisesti tuosta lasitemaisesta vaikutelmasta.

Vaasin lisäksi alla samalla kuvauskerralla nappaamiani otoksia.

Sarvikokoelma

Olohuoneen kollaasi

 

Kipsinen Puck

Epäanatominen sydän

Uusin darwi-massa -projektini

John Isaacs

Jo edellisessä blogikirjoituksessani kerroin veistostaiteen olevan sydäntäni lähellä. John Isaacsin teokset kuitenkin menevät vieläkin pidemmälle ja suorastaan uppoavat syvälle sydämeeni jättäen minut vapisemaaan kunnioituksesta ja epäuskoisesta kauhusta.

Further uses of the dead to the living (meat)

Everyone's Talking About Jesus

I Can't Help the Way I Feel

Isaacsin tyyli on muuttunut jonkin verran vuosien saatossa. 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alkuvuosien teoksissa on käytetty useammin selkeää ihmishahmoa ja hyödynnetty ihmisestä itsestään lähteviä muotoja ja ihmislihan värejä. Samoja aiheita on myöhemmissäkin teoksissa nähtävissä, mutta hienovaraisemmiksi muunnettuina.  Isaacsille läheisiä toistuvia teemoja ovat myös symbolismi ja ajankohtaiset aiheet.

In Advance of the Institution

Isaacsin teoksista itseeni uppoavat erityisesti 2000-luvun alkuvuosien teoksista ne, joissa esiintyy kokonainen ihmishahmo. Ihmishahmot ylipäätään pistävät taiteilijan teoksista itselläni eniten silmään. On suorastaan pelottavaa nähdä niin realistisesti kuvattu hahmo, joka kuitenkin vaikuttaa jonkin sairauden tai mutaation runtelemalta. Voin vain kuvitella miten vaikuttavia teokset olisivat luonnossa.

 

 

The Matrix of Amnesia -katuinstallaatio

A Necessary Change of Heart

John Isaacsin nettisivut
kuvalähteet: Aeroplastics

I do not own any rights to these pictures! All rights belong to the artist and the photographers.

Rebecca Stevenson

Tällä kertaa taiteilijaesittelyssä vuorossa upea Rebecca Stevenson. Tämä Lontoossa työskentelevä kuvanveistäjä käyttää eläin- ja ihmisaiheisissa teoksissaan pääasiassa erilaisia hartseja ja vahoja. Stevensonille kenties tunnusomaisin työskentelytapa on rikkoa ja muovata hartsipintaa muottiinvalamisen lisäksi. Tämän ansiosta anatomisesti hyvin vaikuttavat teokset muuttuvat hyvinkin surrealistisiksi.

Axisweb-sivustolla taiteilija itse kertoo, kuinka teosten eläin tai ihminen muodostaa omasta "lihastaan" kukkia tai hedelmiä. Viesti katsojalle on siis toisaalta hyvin brutaali, jos huomio kohdistetaan miltei tuskaiselta näyttävään teoksen hahmoon. Toisaalta taas katsojalle välittyy tietystä kuvakulmasta myös kauneutta kukkasten ja väriloiston muodossa.

Itselleni tulee useista teoksista mieleen se, kun mereen uponneiden kappaleiden pintaan alkaa kasvaa merivuokkoja tai muuta sellaista. Huomaan näissäkin teoksissa vastaavanlaisen kontrastin ihmisen luoman kliinisen pinnan ja orgaanisen kasvuston välillä.

Kuvanveisto on jotenkin aina ollut sydäntäni lähellä ja näitä teoksia katsellessa tulee juuri sellainen fiilis, että saisinpa muovailla groteskeja eläimiä työkseni. Erityisen paljon uppoavat nuo työt, joissa on vahva kontrasti punaisen ja valkoisen pinnan välillä.

Tumblr, Rebecca-Stevenson
Pinterest, Rebecca Stevenson 
Axisweb, Rebecca Stevenson
My Modern Met -artikkeli

I do not own any rights to these pictures. All credit goes to the artist and the photographers in question!

Roses and ogres

Näköjään on tullut aika päivittää vähän tätä blogiakin. Ilmeisesti elämässäni ei tapahdu juurikaan mitään jännittävää, tai ainakaan sen arvoista, että se ansaitsisi blogipäivityksen. Nyt kuitenkin tuli vähän sellanen päivitysfiilis!

Muutettiin kesäkuun alussa Helsingistä Mikkeliin ja muutos on ollut melkoinen. Uimarannalle on matkaa vajaat 200 metriä! Se on aivan ihanaa, mutta toisaalta aika ärsyttävää sillon, kun kelit on ollut tällaset. Otin tavoitteekseni kesän alussa (kun oli vielä helteitä), että ruskettuisin kesän aikana ihan pavuksi. Kuten kuvistakin huomaa, tavoitteeseen on vielä matkaa : ) ja vesisateessa on vähän kurjaa köllötellä rannalla.

Kävin eilen yksikseni elokuvissa katsastamassa uuden Transformers-pätkän. Se oli aika cool, vaikka myönnän, että räjähdyksiä ja asemachoilua oli aikalailla. Mikkeliläinen elokuvateatteri oli muuten aika sympaattinen ilmestys tällaiselle citykanille :)

Green

 

Haaveilen että joskus olisin sen verran hyvissä varoissa että voisin vaan repäistä, jättää kaiken ja rakennuttaa itselleen kunnon metsästysmajan. Kuvitelkaa nyt, sellainen ihana hobittikolon ja erämaa-ateljeen yhdistelmä jonka seinillä olisi upea kokoelma antiikkisia hirvenpäitä, ketunnahkoja ja uniikkeja taide-esineitä. Lattiat olisi rakennettu aidoista lankuista ja seinät olisi kunnon keskiaikaisen linnan tyyliin rapattua kiveä ja tiiltä <3 Oi ja sitten katoissa olisi holvikaaret!

No, totta puhuen tällä hetkellä riittäisi oikeastaan vain se, että olisin taloudellisesti ja muutenkin tasapainossa ja voisin kuvitella alkavani säästämään omaa asuntoa varten. Tällä hetkellä kyseinen unelma vaikuttaa olevan hyvin, hyvin vaikeasti tavoitettavissa.

Edessä tulee olemaan varsin rankka talvi ja kevät. Pitäisi saada opinnäytetyö jotenkin kaavittua selkänahastani.

Golden

Naamaroikku

Wheeeee. Päivitys taas pitkästä aikaa. Näköjään vuodessa ei ole ollut pahemmin mitään sanottavaa. Olen kaiken lisäksi tooodella laiska lataamaan kameran akkua vaikka jaksan datailla koneella sen sijaan tunnista toiseen.

Mässing

Olen puuhaillut työharjoittelussa nyt pari kuukautta ja vielä muutama viikko pitäisi ponnistaa. Ei sen puoleen, on ollut tosi kiva paikka ja mielenkiintoista tekemistä.  Sen sijaan kotona vaihdan lahna-asenteen heti päälle ja vetelöidyn sängylle, sohvalle tai koneen ääreen. (iiiihh vieressä sängyllä on kaksi kissua molemmat samassa nukkuma-asennossa <3)

Jostain syystä seuraan illalla oluttölkki kädessä Suomi-USA -matsia telkasta. Siis yksin. Vapaaehtoisesti. 

Laatuviihteestä toiseen. En malta taaskaan odottaa ensi viikon Game of Thrones -jaksoa<3