Zombie slam

Luvassa pieni kurkistus omaan kotikolooni, eli pikkuruisen yksiöni kummalliseen sisustukseen. Liian paljon en jaksanut kuvia ottaa, mutta ehkä näistäkin saa jonkinmoisen käsityksen^^ (edit, kuvat hävisi johonkin eli tässä tekstissä ei oikeen oo enää mitään pointtia xD!)

Mitään yleiskuvaa koko höskästä ei ole, enkä uskalla sellaista ottaakaan huomioon ottaen huonosti pedatun sängyn ja henkilökohtaiset tai muuten vain tylsät esineet.

Tietokonepöydän taakse hommailin ihmisen luurankoa esittelevä opetusjulisteen, jonka bongasin Anttilasta jokin aika sitten. Samaan syssyyn olisi ollut tarjolla myös lihaksia ja elimistöä esitteleviä julisteita mutta tämä nyt sattui miellyttämään silmää eniten <3 Muistan kun koulussa oli vuosia sitten biologian luokassa esillä muovinen luuranko , jota ei kukaan oikeastaan ollut käyttänyt opetustarkoitukseen vuosikausiin. Siellä nurkassa se aina vaan möllötti ja keräsi pölyä. Tämä juliste sen sijaan on arvoisellaan paikalla ja hyvässä käytössä seinääni koristamassa.

Konservointiopintoihini kuului tuossa viime lukuvuonna myös kipsityöskentelyä käsittävä kurssi, jonka mittaan saimme valmistaa ja käsitellä lukuisia kipsiveistoksia, -rosetteja ja -koristeita. Kipsityöt valmistettiin vinamold-muotteihin, joista osaa oli käytetty samaan tarkoitukseen jo vuosikaudet ja ne olivatkin kärsineet käytössä paljon. Tästä syystä tämäkin torso sai valmistusvaiheessaan rokonarpisen ihon täynnä paiseita ja epämuodostumia. Sen sijaan että olisin hionut pinnan sileäksi ja viimeistellyksi (kuten tein toisen torsoveistoksen kohdalla), päätin jättää pinnan silleen ja käsitellä torson yllä näkyvällä tavalla. Maalasin torson ihonväriseksi ja rupisen pinnan punertavaksi kuin pinta olisi puskenut sisältään verta ja ruumiinnesteitä O.o

Omat suosikkiteokset ovat tietenkin esillä paraatipaikalla seinällä. Ohessa myös pieni koristeellinen lintuhäkki, jonka ovat tällä hetkellä valloittaneet sekalaiset esineet aina kynsilakkapurkeista hajuvesiin ja heurekakaupasta hankkimaani galilein lämpömittariin.

Tiimarista hankin joskus halloweenin aikaan pieniä kallokynttilöitä, joita en millään ole raaskinut polttaa. Ovat niin söpöjä kököttäessään ikkunalaudalla irvistelemässä. Taustalla lahjaksi saamani kaunis kehys, johon päätyi suloinen kuva lumikista.

Let's zumbaaaah

Myöhäisillan kuulumisia - eli tiivistelmäni tämänhetkisistä fiiliksistä.

Koko ajan tekisi mieleni luoda jotakin. Tiedättehän sen kun joskus iskee inspiraatio niin kovaa että ei malttaisi syödä tai nukkua, asennon vaihtaminenkin tuottaisi kovasti vaikeuksia.

Ei luomisessa mitään pahaa ole, päinvastoin. Kuitenkin kaikki ulkoiset velvollisuudet painavat päälle eikä aikaa oikein tahdo löytyä.

Aaargh yritin juuri poistaa itseäni myspacesta, mutta se perkele ei toimi ja ilmoittaa koko ajan että sähköpostiosoitteeni on virheellinen o.O wtf

Huokaus...

Joku epic pose

Kaikista eniten haluaisin nyt muuttaa pois täältä (tai siis en nyt just keskellä yötä xD). Jotenkin alkaa pikkuhiljaa ahdistaa tämä minimaalisessa yksiössä kukkuminen. Olisi ihana jos pääsisi levittäytymään ja olisi vihdoin ihan selkeä huonejärjestys: olohuone, makuuhuone ja keittiö erikseen! Ja sitten kun pääsisi vielä sisustamaan, aijai <3

Harmi vain että näillä palkoilla ei yksin pääse mihinkään isompaan kämppään käsiksi, pitäis varmaan ruveta vakioveikkaamaan tai keräämään pulloja tms.

Tai sitten pitää ottaa poikaystävää niskasta kiinni ja pakottaa hakemaan mun kanssa sitä kämppää :p

Että tällaista tällä kertaa. Ehkä huomenna tai ylihuomenna saan aikaiseksi jotain syvällisempää, vaikka kuluu se aika näinkin. Keskiviikon vapaapäivää odotellessa -->

Piti laittaa tähän vanha kuva erään tatuointini pohjana olleesta piirroksesta, mutta en nyt löydä sitä enää mistään. Yllä sen sijaan vanha luonnos jostakin merimorsoloisesta. Josko joskus olisi varaa hankkia lisääkin tatuointeja^^

Palencar

Huoh, kylläpä taas väsyttää. Töissä tuli oltua ja vihdoin koneella taas, oli vaihteeksi kanssa ongelmia nettiyhteyden kanssa, mutta no tässä sitä nyt ollaan.Nyt kun olen päässyt yli näistä henk. kohtaisista potutuksista onkin sitten parempi keskittyä ihan muihin juttuihin.

Tuli luettua se Eragon-sarjan ensimmäinen osa. Itse kirjahan ei ollut parhainta viihdettä, mutta kirjan kansitaiteen ansiosta pääsin tutustumaan taiteilijaan nimeltä John Jude Palencar.

Becoming Human

Mielestäni Eragonin kansitaide ei ole kyseisen taiteilijan parhaimmistoa, mutta tutustuessani tarkemmin hänen muuhun tuotantoonsa, huomasin löytäneeni minuakin puhuttelevia teoksia. Itse taiteilijalla on takanaan mittava ura ja monia palkintoja sekä kuvituksistaan että muista teoksistaan. Kuvitustyötä on kertynyt sellaisten suurten nimien parissa kuin Ursula LeGuin, H. P. Lovecraft ja Stephen King.

Bird Shrine

Teosten tunnelma on surrealistinen ja ne ovat täynnä upeita yksityiskohtia. Värimaailma on harmoninen ja kuvat erittäin kauniita - kuitenkin säilyttäen tietynlaisen mysterian takanaan.

Kushiel's scion

Pistää miettimään, miten jollakulla voikaan olla niin selkeä käsitys siitä miltä jonkun asian pitää näyttää. Varsinkin jos aihemaailma on niin surrealistinen ja voi olla vaikeaa käyttää esimerkkinä tai lähtökohtana mitään oikeasta maailmasta.

www.johnjudepalencar.com/

I give the artist full credit for the images

Maya Kulenovic

Kuten aiemmassa postauksessa vähän viittasinkin, näitä taiteilijajuttuja on tulossa enemmänkin. Tässä heti alkuun ensimmäinen, joka kertoo minulle melko uudesta tuttavuudesta, taiteilijasta nimeltään Maya Kulenovic (s.1975). Kulenovic on alkujaan lähtöisin Sarajevosta, mutta asuu nykyisin Torontossa, Kanadassa.

Maya on erittäin korkeasti koulutettu taiteen saralla ja hänen näyttelyitään järjestetään ympäri maailmaa. 

Lambs 2004

 

Away 2012

Mayan tekninen osaaminen on huippuluokkaa - tekniset esikuvat löytyvät vanhojen mestareiden opeista, kuten chiaroscuro - käsite. Tällä tekniikalla luodaan useita ohuita maalikerroksia, joiden läpi maalauksen pinta tuntuu hehkuvan sisäistä valoaan.

Itse teoksissa tuntuu yhdistyvän kohteen voima ja samalla sen herkkyys. Samaa voidaan sanoa Kulenovicin maalaustyylistä, joka yhdistää herkkiä, ohuita maalikerroksia sekä expressiivistä ja voimakasta tapaa maalata nopeasti ja yllättävillä pigmenttivalinnoilla.
 

Aristocrat 2007

Kulenovic on maalannut monipuolisesti sekä kurinalaisempaa että vapaamuotoisempaa kuvastoa. Aihemaailmaan kuuluvat maisemat, rakennukset, ihmiset ja eläimet. Kaikissa yhdistävänä tekijänä on synkkyys ja painostava tunnelma.

Itseäni puhuttelevat ehkä kaikista eniten eläinaiheiset kuvat, joissa eläin on kaikessa viattomuudessaan alistettu raakaan kohtaloonsa. Esiin tulevat hirtehiset aiheet kuten lihallisuus ja vääristynyt, sairas erotiikka.

Maalaukset ovat pelottavia, mutta vielä pelottavampaa on miten kauniita ne silti ovat.

Hog 2005

 www.mayakulenovic.com

All these images belong to Maya Kulenovic, I don't have any commercial purposes for them and I give the artist full credit.

Ensimmäinen päivä

Tässä heti alkuun pieni esittelypätkä, jonka toivon saavuttavan kanssabloggaajat missä sitten olettekaan. Tämä blogi on nyt ensimmäiseni sanotaanko noin 4-5 vuoteen, joten kerrottavaa on kerääntynyt sen verran että sitä kelpaa jakaa. Tai kelpaa ja kelpaa, toisille nämä blogitekstit ovat tietty yhdentekeviä.

Olen jo pitkään miettinyt blogin perustamista. Aihealueeksi tulee luultavasti pikkuhiljaa muotoutumaan oma elämäni ja asiat jotka saavat minut "kikseihin" eli kaikennäköistä kummallista ja outoa on luvassa.

Lupaan kuitenkin pysyä asiassa ja päivittämään blogia mahdollisimman usein. Voin nyt jo sanoa, että luvassa on tekstejä, sitäkin enemmän kuvia ja tietoa esimerkiksi taiteilijoista joihin kannattaa tutustua. Tekstien loppuun laitan linkkejä ja tietoa kuvien alkuperästä.

Kuten jo edellä viittasin, minua kiehtoo kaikista eniten kaikki kummallinen ja outo. Tämä pätee
likipitäen kaikkeen mitä arvostan taideteoksissa, kuriositeettikokoelmissa, sisustuksessa, muodissa ja muutenkin ympäristössäni. Kuriositeettikokoelmista sen verran, että kaikista vaikuttavimpaan olen törmännyt Pietarin Kunstkamerassa (saksaksi kunstkammer: "harvinaisuuksien museo"). Tsaari Pietari Suuri perusti sen 1700-luvulla osittain omien kokoelmiensa pohjalta.

Pietarioppaan sivulta kuva ulkopuolelta

Museo itsessään on erittäin vaikuttava barokkityylinen rakennus, joka koostuu monenmoisista saleista, suurista portaikoista ja käytävistä. Huoneissa vaellellessaan tuntuu että ajassa olisi hypätty satoja vuosia taaksepäin.

Suurin syy, jonka takia turistit jonottavat säätä uhmaten rakennuksen ulkopuolella pahimmillaan tuntikausia on todennäköisesti eräs Kunstkameran näyttelykokonaisuuksista, Tsaarin alkuperäinen luonnontieteellinen kokoelma.

Siamilaiskaksosten luuranko

Kokelma muodostuu purkeista yms. astioista joihin on säilötty eriskummallisia näytteitä eläinkunnasta, myös ihmisistä. Joukossa on mm. kaksipäisiä käärmeitä ja vauvoja, joilla voi olla sitten joko jättimäinen pää, ylimääräisiä jalkoja tai muuta mukavaa.

Kaikista kiinnostavinta ainakin minusta on, miten nämä "näytteet" ovat yhä niin hyvässä kunnossa. Aika on kuin pysähtynyt niiden ympärille, ja kuolleina syntyneet (?) vauvat ovat saaneet ikäänkuin uuden elämän. Jokaisen kohdalla tuntuu odottavan, että milloin se avaa silmänsä tai liikahtaa: tunnelma museossa on kuin mistäkin b-luokan zombieleffasta.

Konna Etelä-Amerikasta

Lapsen käsi

Kuriositeeteista tulikin mieleen, että miten ihmisiä tuntuukin aina kiinnostavan kaikki normaalista poikkeava. Jotkut eivät kehtaa ehkä myöntää, tai eivät ole tunnistaneet itsessään tätä piirrettä, mutta itse ainakin huomaan tuijottavani vastaan tulevia kummallisuuksia silmät suurina. Tämä koskee varsinkin henkilöitä, joiden piirteissä on jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Tuijotus ei toki ole mitenkään pahansuopaa : D
Omissa teoksissanikin huomaan toisinaan luonnostelevani mieluummin epänormaaleja ihmismäisiä olentoja kuin anatomisesti korrekteja piirteitä.

http://www.kunstkamera.ru/en/

Kuvat google, kunstkamera